~015~

Leightonin, hyvän aviomiehen ja rakastavan isän, poismeno oli koko perheelle järkytys. Varsinkin raskaana oleva Jaya otti asian melkein yhtä raskaasti kuin äitinsä. Oliko syy sitten hormooneissa vai oliko tyttö todella ollut noin hyvissä väleissä isänsä kanssa, sitä ei moni tiennyt. Aali oli iso tuki naiselle. Parin välit olivat selvästi lähentyneet. Mies kun kävi aina harjoittelemassa Demyxin kanssa ja sen ohella Aalilla oli hyvä tekosyy tulla vaikka päivittäin tapaamaan naista.



Vaikka Jayan lapsi ei ollutkaan Aalin, mies oli todella innoissaan tulevasta lapsesta. Hän vitsailikin usein, että suostuisikohan toukan äiti vielä joskus hänen kihlaukseensa. Jaya oli todella otettu avusta, jota mies hänelle antoi.

Eipä ollutkaan ihme, että pian Leightonin hautajaisten jälkeen Aali kantoi pysyvästi tavaransa Dwynien katon alle. Joskin hän oli vielä toistaiseksi ihan vaan Jayan ihastuksen kohde sekä yksi Demyxin hyvistä ystävistä.



Pian muuttonsa jälkeen mies malttoi jopa hiukan vaihtaa tyyliäänkin. Miehen tyylissä oli selviä vivahteita kopioinnista. Ja kukas muu olikaan kopionnin kohde kuin Demyx. Aalin luonteenpiirteet olivat seuraavanlaiset. Ulkoilmasim, Nero, Toivoton romanttikko, Onnekas ja Tietokonenero.



Kalla ei oikein enää Aalin muuton jälkeen viihtynyt kotona. Niinpä hän ottikin usein koulun jälkeen suunnakseen Lauttarannan ja meni sinne pelaamaan shakkia. Kun koulussa oli pidetty hieno muistotilaisuus tytön isälle, oli Kalla päättänyt, että hänestä tulisi myös opettaja paikalliseen kouluun.



Syrena oli todella masentunut hautajaisten jälkeen. Vasten kaikkien muiden tahtoa, nainen oli halunnut, että hänen miehensä viimeinen leposija olisi heidän omalla tontillaan. Niinpä Leighton haudattiin pihan rajalla olevan puun juurelle kaikessa hiljaisuudessa. Hautajaiset eivät olleet kovin isot. Daliakaan ei ollut päässyt niihin vaikka olisi halunnut. Syrena istuikin muutamana päivänä miehensä haudan luona välillä itkien ja välillä jutellen tälle.



Eräänä iltana Jaya istui odottelemassa veljeään ja Aalia kotiin töistä. Hän katseli telkkarista hyvin outoa reality-sarjaa, jossa porukkaa laitettiin saarelle ja heille annettiin alkoholia ja sitten he sekoilivat siellä. Jaya alkoi tuntea tarvetta lähteä vessaan mutta kun hän nousi seisomaan lapsivesi meni. Nainen ei hätääntynyt vaan huhuili äitiään rauhallisena.



Melkein heti kun Syrena oli tullut panikoimaan olohuoneeseen, tulivat Demyx ja Aali töistä. ”Olisi aika lähteä sairaalaan”, Jaya totesi rauhallisesti ja Aali tuli naisen luokse. Demyx huikkasi lähtevänsä ajamaan auton jo tielle. ”Haluatko sinä, että tulen mukaan?”, Aali kysyi mutta Jaya pudisteli päätään. ”Jää vain nukkumaan. Enköhän minä pärjää”, nainen totesi ja hymyili rauhoittelevasti äidilleen. Syrena tosin ei rauhottunut yhtään kuullessaan, että Jaya aikoi mennä synnyttämään täysin yksin.



Kun talo oli hiljentynyt Syrena sai yllättävän vieraan. Leighton nimittäin tuli tuonpuoleisesta rauhoittelemaan vaimoaan. Nainen rauhoittui yllättävän nopeasti, kun mies piteli tämän käsistä ja vakuutteli, että kaikki menisi varmasti hyvin. Jaya olisi vahva tyttö.

Seuraavana iltana nainen pääsi kotiin pienen poikansa kanssa. Ainoa huono puoli oli se, että sairaala oli ilmoittanut Aateelle pojasta. Niinpä mies ryntäsikin pää kolmantena jalkana vaatimaan selitystä Jayalta. Jaya totesi kylmästi, ettei Aateella olisi mitään oikeutta koskea pitkällä tikullakaan Shyamaan. Vielä kun nainen odotteli taksia, Aate huuteli tämän perään, että eikö Jaya voisi harkita yhteishuoltajuutta.



Jaya oli sinäänsä onnellisessa asemassa, että Kira innostui pienestä tulokkaasta paljon. Vaikka tyttö puhuikin, ettei hän ikinä hankkisi lapsia, oli hän yllättävän paljon hoivaamassa Shyamaa. Tuo pieni simin alku oli saanut luonteenpiirteikseen Neron ja Kömpelyksen.



Pari päivää myöhemmin posti toi Shyamalle jännän räsynuken. Lukiessaan paketin mukana tullutta viestiä kävi ilmi, että nukke oli serkun pikkuserkulta Katariinalta. Aali pudisteli päätään nimelle ja yhtä ymmällään olivat myös muutkin talossa asuvat. Katariina ei tuntunut olevan tuttu kenellekkään. Silti Jaya uskalsi antaa nuken Shyaman pinnasänkyyn.



Joitakin iltoja myöhemmin Jayalla ja Aalilla oli viimeinkin omaa aikaan. He olivat joutuneet totuttelemaan siihen, että Jayan poika oli nyt naisen elämässä ensimmäisenä. Kaksikko istui takapihalla ja katseli merelle päin jutellen toisilleen unelmistaan. Äkkiä Aali hiljeni aivan kokonaan ja meni jotenkin mietteliääksi. ”Mitä nyt?”, Jaya kysyi hetken hiljaisuuden päästä sitten varovasti.



Aali käänsi katseensa kunnolla nyt naiseen. Mies katseli naista syvälle silmiin ja Jaya värähti hieman. ”Tiedäthän sinä, että minä olen valmis tekemään sinun puolestasi ihan mitä tahansa, Jaya?”, Aali kysyi hiljaa ja siveli naisen käsivartta kevyesti. Nainen nielaisi ja nyökkäsi kevyesti. ”Minä haluaisin olla tästä lähtien poikaystäväsi”, Aali totesi hymyillen pienesti ja sai Jayan huokaamaan ihastuksesta.



”Sopii, rakas”, nainen kuiskasi takaisin hiljaa varoen pilaamasta lähes täydellistä tunnelmaa. Kaksikon huulet kohtasivat ensimmäistä kertaa sinetöiden heidät nyt vakituiseksi pariksi. Vaikka Jaya oli menettänyt ensisuudelmansa Aateelle, oli tämä suudelma hänelle ensimmäinen, jonka hän itse antoi. Ja se oli täynnä rakkautta ja hyväksyntää. Jaya ei koskaan ollut ollut onnellisempi.



Samaan aikaan kun perheen vanhempi nuori pariskunta kuherteli takapihalla, juhlittiin Kiran ja Kallan syntymäpäiviä olohuoneessa. Jälleen kerran Syrena ymmärsi kuinka nopeasti elämä olikaan loppupeleissä ohitse. Vasta eilenhän tytöt olivat olleet pieniä jokeltelevia sinivuokkosia ja nyt he molemmat olisivat nuoria naisia. Naisia, jotka muuttaisivat pois kotoa ja alottaisivat oman elämänsä.



Kenellekään ei ollut suuri yllätys, että Kirasta tuli varsinainen katseiden kääntäjä. Nainen värjäsi tumman tukkansa vaaleaksi ja alkoi meikata kuten hänen teiniaikaiset idolinsa. Nainen sai myös heti töitä paikalliselta elokuvastudiolta, joten hän oli askeleen lähempänä unelmaansa. Viimeiseksi luonteenpiirteeksi Kiralle tuli Hajamielinen.



Kalla taas piti hillityn tyylinsä. Tosin hänkin lyhensi ja säväytti hiuksiaan hiukan. Lisäksi hän pukeutui pirteään vihreään jakkutakkiin ja hiukan vihreämpään mekkoon. Ei ollut mikään ihme, että Kalla sai heti töitä koululta, kun ilmoitti voivansa tehdä sijaisuuksia. Viimeiseksi luonteenpiirteekseen tämä nainen sai Äkkipikaisen.

Kaksikko muutti toistaiseksi asumaan kahdestaan, vaikka Kalla edelleen seurusteli hyvin vakavasti Kimmon kanssa.



Koska talossa oli nyt miesvalta, oli ilmiselvää, ettei varpajaisasiasta keskusteltu. Talon naisväki kyllä hiukan ihmetteli, miksi Aalille pidettiin varpajaiset, vaikkei hän ollut Shyaman isä. Mutta pääasia oli, että talossa olisi rauha. Miesten varpajaiset tosin olivat varsin erikoiset. Kolmikko istui olohuoneen television ääressä. Jopa Rahim, joka inhosi katsoa televisiota tai käyttää tietokonetta, ruutukammonsa takia. Miehet nimittäin katsoivat Laukkaavien Laamojen ottelukauden viimeistä peliä onnesta soikeana.



Välillä Jayalla oli pieniä ongelmia pienokaisen kanssa, sillä hän ei ihan vielä ollut oppinut mistä poika kitisi milloinkin. Silti nainen oli todella rakastava äiti pojalleen, vaikka vielä kuukausia sitten hän oli inhonnut koko olentoa, joka oli kasvanut hänen sisällään. Shyama toi paljon iloa hänen elämäänsä Aalin ja muun perheen lisäksi. Enemmän kuin nainen olikaan tajunnut.



Syrena oli mennyt miehensä kuoleman jälkeen todella huonoon kuntoon. Vaikka nainen iloitsikin lapsenlapsestaan, hän oli usein väsynyt ja nukkui melkein koko päivän. Lisäksi häntä vaivasi kuume monina päivinä, joka iski vanhan naisen sängyn omaksi. Demyx alkoikin jo epäillä, että he saisivat alkaa valmistautua siihen, ettei Syrena enää pitkään olisi heidän keskuudessaan.



Niinä hetkinä kun vanha nainen oli päivisin voimissaan ja hereillä, hän ihmetteli pientä puklulta tuoksuvaa nyyttiä. Usein poika toikin hänelle kovin mieleen Rahimin. Demyx oli hiukan luokkaantunut, että miksi juuri Rahimin. Syrena naureskeli vanhemmalle pojalleen, että Demyx ei ollut mikään helpoin lapsi, toisin kuin Rahim. Shyamassa oli samanlaista rauhallisuutta kuin enossaan.



Jaya ja Aali alkoivat haluta myös yhteistä lasta, joten he päättivätkin alkaa yrittää uutta lasta heti. Heistä olisi parempi, jos lapsilla ei olisi kovin isoa ikäeroa. Jaya nimittäin tiesi miltä tuntui, jos ikäero olisi suuri. Hän saavuttaisi kohta keski-iän ja hänen nuorin sisaruksensa oli vielä toistaiseksi lukiossa. Niinpä heistä olisi parempi, jos lapset olisivat syntyneet lähekkäin.



Aali kyllä hoisi Shyamaa jo melkein omana poikanaan. Häntä ei haitannut vaikkeivat he onnistuisi ikinä saamaan lasta. Olisihan heillä aina Shy. Jaya ei vaan ollut vieläkään kertonut miehelle, kuinka tärkeää hänen olisi saada sininen jälkeläinen.



Jaya ei kovin pitkään viihtynyt äitiyslomalla. Hän halusi äkkiä takaisin työelämään, niin hullulta kuin se tuntuikin. Rahim oli mielellään lapsenvahtina aina viikonloppuisin, niinpä perheen ei turhaan tarvinnut tilailla lastenvahteja erilaisilta yhdistyksiltä. Rahimista tulisi varmasti hyvä isä kunhan sen aika koittaisi.

Syrena heräili vielä kuukausienkin päästä öisin ja meni itkemään Leightonin haudalle sitä kuinka ikävä hänellä oli miestä. Syrena rukoili, että hän pääsisi pian rakkaan miehensä luokse. Hänestä ei ollut kivaa olla kipeänä surusta vähän väliä.



Kun Jaya ei saanut aikaiseksi kerrottua Aalille heidän merenneito perinnöstään, tuleva anoppi otti ohjat käsiinsä. Syrena kertoi Aalille kaiken heidän suvustaan ja sinisen ihon tärkeydestä. Mies vakuutti ymmärtävänsä miten tärkeää olisi, että Jaya saisi myös toisen lapsen ja lupasi, että he yrittäisivät kovasti.



Muutaman illan päästä Jaya ei ollut saada unta. Hän oli tehnyt raskaustestin ja se oli ollut positiivinen. Hymyillen nainen silitteli mahaansa ja katseli ulos mietteliäänä. Hän ja Aali saisivat yhteisen lapsen. Voisiko mikään ikinä tuhota heidän onneaan?

Edellinen    Seuraava