~012~

Arki tuntui toisinaan pyörivän kuin itsestään Dwynien kuusihenkisessä perheessä Sunset Valleyssä. Syrena, joka ei enää ollut töissä missään, eikä hän enää vanhoilla päivillään aikonut mennäkään, hoiti lähinnä enää omaa puutarhaansa sekä heidän pientä iltatähteään Rahimia. Olihan naisella tietysti sopimus paikallisen marketin kanssa hänen puutarhansa antimista. Mutta viime aikoina niistä saatavat rahat olivat jääneet toissijaiseksi asiaksi naisen elämässä. Syrena oli nimittäin alkanut viime aikoina tuntea itsensä väsyneeksi ja jotenkin haluttomaksi joinakin päivinä.

Rahim oli äitinsä opetuksella oppinut jo itsenäiseksi pikkuiseksi taaperoksi. Ja niinpä Syrenaa ei enää tarvittu aina apuna esimerkiksi kun poika kävi potalla. Poika oli myös oppinut nopeasti kävelemään sekä puhumaan. Eikä tämä ollut ainoastaa Syrenan ansiota, sillä myös Jaya oli opettanut poikaa mielellään.



Koska perheen äidille jäi nyt enemmän vapaa-aikaa eikä puutarhassakaan mennyt aina koko päivää, hän oli alkanut seurata televisiosta kokkiohjelmia kuten kapisia keittiöitä sekä kokkitappelu. Eipä siis mikään ihme, että Syrena sai uskomattoman inspiraation alkaa harjoitella ruuanlaittoa näin vanhoilla päivillään.

Kira ja Kallakin kasvoivat teini-ikäisyyden maailmaan viimein. Tervetuloa uskomattomat kiukunpuuskat esimerkiksi väärin jätetetyistä kengistä. Toisaalta varsinkin Kalla oli ollut kiltti lapsi, joten perheen vanhemmat uskoivat, ettei tytöistä varmaan hirveästi olisi vaivaa.



Kiran tyyli muuttui joksenkin arveluttavaksi, mutta sitä ei perheessä ihmetelty, sillä tyttö kuunteli niin paljon naislaulajia. Että näiden tyylin matkiminen ei tullut ihmeenä. Neljänneksi luonteenpiirteekseen Kira sai loistava suutelija.



Kalla taas pysyi aika kiltin tytön näköisenä. Äitinsä tavoin tyttö oli kiinnostunut todella paljon ruuanlaitosta ja niinpä tyttö mielellään tekikin koko perheelle ruokaa. Kallan neljäs luonteenpiirre oli perfektionisti.



Asia, josta Jaya ja Leighton jaksoivat ottaa nykyään yhteen oli Jayan työt. Leighton oli todella väsynyt jo omaan työhönsä ja haluaisi jäädä eläkkeelle, mutta hän ei voisi ennenkuin joku muukin menisi töihin. Ja tällä hetkellä Jaya oli ainoa vaihtoehto. Jaya taas halusi aluksi pitää hiukan hauskaa ja bilettää. Isä ja tytär onnistuivat ottamaan asiasta välillä hyvinkin kovasanaisesti yhteen.



Syrena taas valitti Jayalle tämän paljastelevasta olemuksesta. Hänestä oli erittäin epäsopivaa, että nainen liikkui ulkona pelkässä lyhyessä yöpaidassa. Jaya ei toisinaan ymmärtänyt tätä, sillä itsehän Syrena oli aikoinaan kuuleama liikuskellut pelkissä bikineissä. Syrena ärähti, että hän oli oppinut vuosien varrella sen että ihmisissä oli ties millaisia otuksia ja että se olisi vain nuoren naisen suojaksi. Jaya naurahti osaavansa kyllä puolustautua, jos joku kävisi väkisin päälle.



Eräänä iltana Jaya sai hyviä uutisia, sillä hänen mysteerinen vampyyrimiehensä soitti hänelle pyytäen naista kanssaan ulos muutamalle lasilliselle Outsiderssiin. Jayahan ei voinut muuta kuin suostua. Nainen oli nimittäin kovasti päättänyt, että hän saisi vielä tämän miehen itselleen. Jaya ei oikein itsekkään ymmärtänyt miksi, hänelle oli tullut niin kova hinku saada toinen itselleen.



Baarin pihassa kaksikko jutteli kevyesti pientä jutustelua. Nainen oli päättynyt ottaa muutaman rohkaisevan kotonaan. Sillä Jaya oli päättänyt, että tänään heidän kahden välillä tapahtuisi jotain ratkaisevaa. ”Mä en muuten tiedä ees sun nimeä?”, Jaya totesi huojahtaen miestä päin, joka otti hänet lempeästi vastaan naurahtaen. ”Aali. Ja mä olen sen sulle muistaakseni kyllä kertonut”, Aali naurahti työntäen hellästi naisen pois itsensä läheltä. Jaya kihersi hiukan ja painautui taas lähemmäs miestä räpsytellen ripsiään viehkeästi.



Kumminkin jälleen kerran ilta meni samalla kaavalla kuin aina ennenkin ja Jaya löysi itsensä itkemästä baaritiskiltä. Ja vieläpä yksin. Aali onnistui aina torjumaan hänet hellästi. Aivan kuin hän ei merkitisi mitään. Joka kerta, Jaya päätyi yksin baariin. Kuinka halvalta hänestä välillä tuntuikaan. Tämä ei todellakaan ollut reilua, hänen elämänsä mies ei huomannut häntä. Tai jos huomasi, se torjui hänet hellästi. Se oli sama kuin Aali olisi lyönyt häntä kasvoihin paistinpannulla.



Yhä useampana ja useampana iltana Jaya alkoi juosta Sunset Valleyn baareissa, vaikkei hänellä edes ollut seuraa. Paineet kotona olivat kasvaneet hänelle niin suuriksi, että hän tarvitsi välillä totisesti aina nollausta. Leighton painosti häntä töihin ja Syrena taas kovasti jo hätäili, että saisi piakkoin lastenlapsia. Niinpä sini-ihoinen kaunis nainen oli tuttu näky Ryminässä.

Tottuneesti nainen veteli aina baarisherkkuja ja drinksuja kohti ääntä. Hän mietti aina monesti, että hänen pitäisi unohtaa Aali totisesti. Aate oli pyytänyt naiselta anteeksi ja Jaya yritti tulla nuoren pojan kanssa jotenkin toimeen. Mutta joka kerta kun Jaya alkoi miettiä suhdekuvioitaan, hän päätyi vetämään armottomat olot itselleen.



Usein aamulla muun perheen herätessä, Jaya löytyikin keittiöstä sammuneena. Varsinkin Leighton alkoi huolestua tyttärestään, sillä hän oli ihmisenä aiemminkin nähnyt tälläisiä drinksujen suurkuluttajia suvussaan. Leightonin saarnaaminen toisaalta taas ei kyllä yhtään auttanut Jayan oloa.



Kira ja Kalla taas alkoivat molemmat tulla siihen tulokseen, etteivät he ikinä haluaisi saada tälläisiä paineita omalta perheeltään mitä Jayaan kohdistettiin. ”Mun mielestä se ei ole reilua”, Kalla totesi siskolleen, joka hieroi päätään mietteliäänä. ”Hmm ei se ole. Hei mehän voitaisiin muuttaa kimppakämppään?”, Kira keksi sitten hetken päästä hymyillen. ”Nyt mä en ymmärtänyt”, Kalla totesi katsoen hämillään siskoaan. ”Niin, porukat tuskin silloin alkoisi määräilee”, Kira totesi ja iski silmäänsä siskolleen, joka alkoi hihittää toisen ehdotukselle.



Kaiken hulinoinnin keskellä Rahim kasvoi nuoreksi lapseksi ja oli valmis aloittamaan koulut. Koska Syrena oli niin ylpeä pojan sinisestä tukasta, hän ei antanut toisen leikata sitä ollenkaan. Niinpä pojan pitkä tukka oli hiukan tyttömäinen, mutta eipä se Rahimiä juurikaan haitannut. Hänen kolmanneksi luonteen piirteekseen tuli ruutukammo.



Ja aivan kun perheellä ei olisi tarpeeksi huolia Jayasta, joka osoitti pieniä romahtamisen merkkejä. Oli siinä rytäkässä Kira mennyt ihastumaan perheen siivojamieheen. Eräänä aamuna kun Syrena oli menossa hakemaan lehteä hän oli pyörtyä nähdessään Kiran seisovan miehen edessä alusvaatteisillaan. ”Nyt sisälle sieltä ja heti”, Syrena ärähti tyttärelleen vihaisena.



Leighton varsinkin oli alkanut kaivata Daliaa kotiin, sillä alati särkyvät vesikalusteet eivät todellakaan olleet miehen mieluisinta puuhaa korjailla. Vanhan miehen harteita painoi kasaan myös hänen vaimosa oudot retket kaupungille sekä Jayan pikkuhiljaa alkava alkoholiongelma. Kuinka hän ikinä jaksaisi hoitaa nämä kaikki asiat yksin.



Mutta Syrenan outojen kaupunkivierailuiden takana ei ollut toista perhettä saatika sitten edes rakastajaa. Nainen kävi edelleen säännöllisesti kirjastolla. Hänelle se paikka oli vapauttava, sillä siellä hän sai aina muutamaksi tunniksi unohtaa velvollisuutensa kotona.



Syrena oli oppinut tykkäämään kirjoittamisesta. Se oli tapa hänelle itselleen avata omaa mieltään sekä muistoja kaikesta siitä mitä hän elämänsä aikana olikaan oppinut. Kirja alkoi näyttää hyvää vauhtia jo valmiilta. Toisinaan Syrena unohtui miettimään menneitä turhan pitkäksi aikaa ja huomasi aina, ettei ollut moneen kymmeneen minuuttiin kirjoittanut sanaakaan. Vaikka hän kaipasi kotiin, hän ei silti vaihtaisi päivääkään pois Leightonin ja lasten kanssa.



Pari iltaa myöhemmin Jaya oli saanut Aalilta soiton ja mies pyytänyt naista avekikseen erääseen tapaamiseen. Tottakai nainen oli suostunut heti. Mutta siinä vaiheessa kun taksi jätti hänet vanhan hautausmaan luokse kaupungin toisella puolen Jayaa alkoi hiukan kaduttaa, että hän oli lupautunut ottamatta selvää asiasta sen enempää.

Jaya asteli hautausmaalla ja katseli ympärilleen mietteliäänä ja täällä jossain pitäisi olla kuulemma baari. Nainen kierteli aikansa ympäriinsä kunnes lopulta huomasi rakennuksen kappelin takana ja sieltä kajasti elävää kynttilän valoa. Varovaisin askelin Jaya lähti menemään kohti sisätiloja. Häntä kumminkin jännitti mihin hän oli oikein luvannut itsensä. Aalin olisi nyt parasta alkaa tajuta, että nainen oli kiinnostunut hänestä ja haluaisi yrittää suhdetta.



Nainen asteli portaat alas kauniiseen eteiseen. Hän huomasi kauempana baari tiskin, mutta eniten hän hämmästyi kun tajusi, että ovella, joka vei toiseen huoneeseen oli portsari. Jaya nielaisi pelkonsa ja asteli sitten naisen luokse. ”Hei, minulla oli tapaaminen Aali Havumetsän kanssa. Tietäisitköhän sinä mistä löytäisin hänet?”, Jaya kysyi hermostuneena. Nainen mittaili häntä katseelaan ja kaivoi sitten taskustaan pienen kirjan, jota selaili. ”Aali on täällä mutta jos sulla ei ole kutsua mä en voi päästää sua tonne puolen”, nainen sanoi tylysti ja viittasi baariin päin. ”Sä voit odottaa Aalia tuolla. hän kyllä varmaan hakee sut kohta”, portsari jatkoi ja meni jälleen kivikasvoksi. Jaya loukkaantui hiukan, mutta ajatteli, että ehkä drinkki rauhottaisi.



Mutta kaksi tuntia ja melkein 15 drinksua myöhemmin humaltanut Jaya istui vieläkin odottamassa Aalia. Nyt saisi riittää, Jaya ei todellakaan ollut halunnut, että tästä tulisi tälläistä. Hän istui sydän särkyneenä juomassa päätänsä täyteen miehen takia, joka oli tehnyt hänelle taas kerran oharit. Jaya joi vielä 16:nnen drinkkinsä ja pyysi baarimikkoa välittämään Aalille viestin, että Jaya oli kyllästynyt odottelemaan toista. Niinpä Jaya lähti itkemään itsensä uneen.



Jaya meni suoraan huoneeseensa itkien Kiran ja Syrenan ohi, jotka olivat syömässä iltapalaa ja katsomassa telkkarista jotain ohjelmaa. ”Mikähän Jayaa vaivaa?”, Kira kysyi äidiltään ja katsahti tähän mietteliäänä. Syrena uskoi tietävänsä, että kyse olisi jostain miehestä varmasti. Hän muisti itsekin miten vaikeaa oli olla rakastunut. ”Ymmärrät kuhan kasvat vähän”, Syrena totesi ja tökkäsi lettuaan mietteliäänä. ”Musta tulee isona näyttelijä niinkuin tosta Eva Longista”, Kira totesi hymyillen sitten.



Pari iltaa myöhemmin Aali tuli hakemaan Jayaa ulos. Vaikka nainen oli vakaasti päättänyt, ettei tapaisi enää miestä, joka särki hänen sydämensä kerta toisensa jälkeen. Kumminkin jälleen kerran mies onnistui puhumaan itsensä naisen sydämeen ja he päättivät lähteä yhdessä ulos puhumaan asioista. Heidän suhteensa todellakin kaipasi välien selvittelyä, että tiedettäisiin missä mentäisiin.



Jaya ja Aali olivat menossa erääseen paikalliseen kuppilaan, mutta lopulta he päättivätkin jäädä pihalle istumaan ja selvittämään välejään. Jaya kertoi, että piti miehestä paljon ja Aali myönsi, että hän piti myös Jayasta. Mutta Aali sanoi myös, että hänen aiemmat suhteensa olivat töpänneet usein, joten hän halusi heidän ottavan rauhallisesti. Niinpä pariskunta istui vielä monta tuntia puhuen ja katsellen tähtiä.



Seuraava aamuna Jaya oli niin onnellinen, että oma-aloitteisesti alkoi selata lehteä työpaikan toivossa. Kerrankin se kannatti. Paikallinen suuryritys etsi riveihinsä kahvinkeittäjää. ”Luuletko äiti että minä pärjäisin siellä?”, Jaya kysyi ja vilkaisi äitiään, joka touhusi puutarhassa. ”Ainahan sinä halusit bisnesalalle. Kannattaa yrittää, kultaseni”, hänen äitinsä kannusti ja niinpä Jaya soittikin samantien yhtiöön.



Muutaman päivän päästä Syrena sai varsin iloisen puhelun. Nimittäin Demyx soitti Vapaan oppimisen koulusta ja ilmoitti, että hän palaisi viikon päästä viimeinkin kotiin. Syrena oli onnellinen saadessaan poikansa kotiin, vaikka se muistuttikin siitä, että myös Demyx olisi pian aikuinen. Hänen aikansa läheni loppuaan maan päällä.

Aate tuli juhlimaan syntymäpäiviään Jayan luokse. Jaya oli nimittäin hyvityksen eleeksi pyytänyt Kallaa leipomaan synttärikakun pojalle. Tyttö oli suostunut ja Jayasta oli oikeastaan aika hienoa juhlia jonkun synttäreitä ihan kakun kera kerrankin. Vaikka Aate olikin ryöstänyt väärin perustein Jayan ensisuudelman, oli nuori mies mukavaa seuraa.



Leighton alkoi tosissaan huolestua tytärestään kun tajusi, ettei edes töiden saanti rauhoittanut naisen bilevillitystä. Usein töiden jälkeen Jaya menikin suoraan päiväunille, että jaksoi illalla lähteä milloin mihinkin baariin. Leighton päätti, että hänen pitäisi pian puhua vaimonsa kanssa, ennenkuin Jayan juomisesta koituisi jotain peruuttamatonta.

Edellinen   Seuraava