Reina, Reina minne sinä jouduitkaan?

Reina Dwyn, on Kallan ainoa tytär ja edustaa näin ollen Dwynien kolmatta sukupolvea. Reina ei pitkiin aikoihin ollut kuullutkaan sukulaisistaan paljoa mitään, joten hän tunsi olonsa aika yksinäiseksi. Olihan hän silloin tällöin tekemisessä serkkunsa Lukaksen ja tämän pojan Lapin kanssa, mutta silti Reina tunsi olevansa niin erilainen Dwyn. Hän haluisi tietää, oliko heidän  mummonsa perintö jatkunut vieläkin pidemmälle kuin häneen.

Reinan päivät kuluivat tavalliseen tahtiin. Siivotessa ja pitäessä taloutta yllä, jossa hän asui yksin.

Silloin tällöin hänellä oli aikaa myös tavata vanhoja ystäviään, mutta naisesta tuntui, että hän oli jotenkin etääntynyt heistäkin. Tuntui kun kaikki vanhat hyvät ajat olisivat jääneet, jonnekin kauas menneisyyteen.

Usein lenkillä hän unelmoikin siitä, että jonain päivänä hänen rikollispomonsa keksisi keinon, jolla Reina voisi matkustaa aikojen välillä. Hän kaipasi mummoa ja olisi halunnut tuntea tämän ja toisaalta hän haluisi nähdä mitä tulevaisuus toisi tullessaan.

Aina silloin tällöin nainen ehdottelikin pomollensa, että he alkaisivat tehdä kokeita, mutta hänelle kerrottiin, ettei kukaan ikinä voisi matkustaa ajassa. Olisi parempi keskittyä vain siihen, mitä heillä oli nykyajassa.

Pian nainen alkoi olemaan niin masentunut omista mietteistään, ettei jaksanut siivota tai huoltaa astioita. Reina kaipasi jonnekin muualle, pois täältä. Kokemaan jotain uutta.

Reina alkoi kertoilla liskollensa tarinoita uusista maailmoista joita hän oli päänsä sisällä kehitellyt. Vielä jonain päivänä hän voisi matkustaa sellaisiin paikkoihin. Nainen oli lähes varma, että vielä joskus hänen odotuksensa palkittaisiin.

Eräänä iltana tarkkaillessaan tähtiä Reina kuiskasi taivaalle toiveen siitä, että hän pääsisi pois Sunset Valleystä. Mielellään kauas pois, jonnekin toiseen ulottuvuuteen.

Seuraavana aamuna naisen pihalla seisoi outo mies, joka viittoi häntä koleaan syysilmaan. "Me kuulimme toiveesi, Reina", mies totesi ja ojensi hänelle aikainkalenterin. Nainen tuijotti kapistusta käsissään hetken ja vilkaisi epäuskoisena mieheen. "Me?", hän kysyi hiljaa. "Ulottuvuuksien vartijat.", mies totesi ja osoitti säkenöivaa valoa takanansa. "Olemme valinneet sinut, Reina", hän sanoi hymyillen.

"Valinneet mihin?", nainen kysyi ja tuijotti kirkasta valoa. "Matkustamaan ajassa. Uuteen ulottuvuuteen.", ulottuvuuksien vartija vastasi. "Minä.... pääsen pois?", Reina kuiskasi hiljaa. "Kyllä. Pääset pois Sunset Valleystä. Matkusta vuosia eteen ja taaksepäin, siirtyen toiseen ulottuvuuteen. Aloittamaan alusta", mies totesi ja Reina lähestyi valoa. "Mutta... Entä tämä kotini? Pääsenkö takaisin jos haluan", nainen kysyi epäröiden. "Siinä se onkin, Reinaseni. Jos nyt astut ja päätät lähteä. Heräät seuraavan kerran uudessa paikassa. Et muista mitään, et yhtään mitään. Ja vastaavasti täällä... Sinun tulkitaan vain kadonneen. Et voi palata jos lähdet nyt.", ulottovuuksien vatija kertoi naiselle ja hymyili tälle rohkaisevasti. "Mutta olet aina halunnut sitä vai mitä? Unohtaa aloittaa puhtaalta pöydältä", mies jatkoi. "Kyllä..." Reina vastasi ja astui valoon. Hän tunsi pyörtyvänsä ja kuuli kummaa suhinaa korvissansa. Hän vaipui lähes unen omaiseen tilaan, ennenkuin menetti tajunsa lopullisesti...

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Vaan minne Reina päätyykään ja mitä hän päättää tehdä uudella elämällään. Kuinka Reina suhtautuu siihen, että hän onkin taas ainoaa latuaan... Se selviää meille tulevaisuudessa, uudessa ulottuvuudessa.